Kontrolli

Tässä tekstissä yritän vähän valottaa sitä, mitä tarkoitetaan kontrollilla. Kuten jo aiemmin todettu, en ole tämänkään asian ekspertti, ja tämän tekstin tarkoitus on lähinnä antaa hämärä käsitys siitä, mistä on kyse ja miksi se on tärkeää.

(Tätä kirjoitusta on täydennetty helmikuussa 2019 kirjoittajan kuviteltua kehittyneensä tässä välissä.)

Mitä kontrolli ei ole

Kontrolli ei ole sitä, että

- harjoituksesta riippumatta liike pysähtyy ennen kuin se osuu kohteeseen
- kaikki tehdään aina hitaasti
- lyönnit jäävät vajaiksi
- lyönnit menevät ohi
- käsi asetetaaan kohteeseen käsivarren lihaksia käyttäen

Niin mitä se nyt sitte on?

"Sitä, että homma on hanskassa! Kontrolli tarkoittaa, että tekniikka on hallinnassa: lyöt ja potkit juuri niin kovaa kuin haluat juuri siihen kohtaan kuin haluat. Kontrolli, voimantuotto ja kohdistus muodostavat toisistaan erottamattoman kolmion."

- Jyrki Innanen, Honbun pääopettaja

Kontrolli on siis sitä, että tiedät, missä harjoituspariasi kohti nopeasti liikkuva kehosi osa on. Kun lyöt, tiedät täsmälleen, kuinka kova kontakti tulee olemaan ja mihin se tulee kohdistumaan. Fyysisen kontrollin kaksonen mentaalisella puolella on valppaus. Valppaus tarkoittaa sitä, että olet varautunut siihen, että jos jotain ei menekään suunnitelmien mukaan, kykenet muuttamaan suunnitelmaasi mahdollisimman lyhyellä varoitusajalla.

Miksi sitä pitää harjoitella?

Tähän riittää vastaukseksi yksi sana: turvallisuus. Kirjoitan nyt kuitenkin joitain muitakin sanoja. Katsoessasi pitkään harjoitelleiden keskinäistä sparria olet luultavasti pannut merkille, että se voi näyttää hyvinkin raivokkaalta, voimakkaalta ja nopeatempoiselta, jopa vaaralliselta. Jos kuitenkin olet päässyt sparraamaan itse heidän kanssaan, olet luultavasti huomannut, että ei siihen kuolekaan. Eri ihmisillä on toki vaihteleva käsitys siitä, mikä on sopiva intensiteettitaso juuri kamppailun aloittaneelle parille, mutta kukaan kauemmin harjoitellut ei ota peruskurssilaisen kanssa yhtä kovaa kuin mustavöisen kanssa. Tämä on mahdollista juurikin kontrollin avulla. Saatuani itse vihreän vyön huomasin, että kauemmin treenanneilta tulee nyt pataan aiempaa enemmän, nopeammin ja kovempaa, mutta ei yhtään vähemmän kontrolloidusti. (2019 edit: Sinivöistä näköjään pistellään jo ihan surutta turpaan. Mahtavaa!)

Lukoissa kontrolli on ehdottoman tärkeää. Ilman sitä voit murtaa harjoitusparisi nivelen ja aiheuttaa monen kuukauden treenitauon. Ilman kontrollia ns. likaiset tekniikat ovat hyvin vaarallisia, sillä se on niiden pääasiallinen tarkoitus, jos niitä joutuu käyttämään treenien ulkopuolella. Myös haaruksiin potkiminen voi olla vaarallista ihan perussparrissakin - kaikilla kun ei ole alasuojia. Alasuojastatuksesta on hyvä kysyä parilta, ja jos itseltä kyseinen varuste puuttuu, muistuttaa varovaisuudesta.

Kontrollin tarpeelle on olemassa muitakin syitä (esimerkiksi se, että yleinen kehonhallinta on tärkeää itsepuolustuksessa ja kamppailussa, sekä se, että yokogeri-kuvat auringonlaskua vasten ovat ihan super cool) mutta ne ovat tässä vaiheessa vielä toissijaisia.

Todistuskappale A: Entinen puheenjohtajamme Aura on erikseen tunnettu myös maalauksellisista
random yokogeri -kuvistaan, joista voi helposti nähdä, miksi kontrolli on siisti juttu.

Miten sitä voi harjoitella?

Kontrollia on tärkeää harjoitella jo ihan alusta asti. Kontrolliksi ei Honbussa riitä se, ettei mikään tekniikka tee kontaktia ikinä. Tekniikan on mentävä perille, mutta harjoitusparia vahingoittamatta.

Käytännössä mikä tahansa harjoitus on kontrolliharjoitus. Joka tekniikka on tarkoitus oppia niin, että kontrolli säilyy alusta loppuun. Toki jotkin asiat, esimerkiksi tasapainoa vaativat potkut, on helpompi ilmaan tehtäessä suorittaa aluksi vain mahdollisimman nopeasti kunnes tarvittavat keholliset taidot ovat kehittyneet riittävästi (tasapaino ja peruskuntokin ovat osa kontrollia, joten niitä kannattaa harjoitella kotona), mutta perussääntönä kannattaa uutta tekniikkaa tehdä hitaasti niin kauan että sen osaa tehdä hallitusti.

Lyöminen on omasta mielestäni vaikein asia oppia kontrolloimaan. On samanaikaisesti sekä päästävä treeniparia ympäröivän näkymättömän voimakentän läpi että tehtävä se niin ettei satu vahinkoja. Honbussa onneksi käytetään kahdenlaisia hanskoja sekä paljaita käsiä! Isot nyrkkeilymunkit ovat oivalliset silloin, kun haluaa harjoitella kohteeseen asti lyömistä. Paksu hanska ei paljoa satu vaikka se tulisikin naamaan tai pakkiin hieman tarkoitettua kovempaa. Paino sanalla hieman - myös nyrkkeilyhanskalla voi saada aikaan verisen nenän tai aivotärähdyksen, jos oikein paneutuu asiaan.

Nyrkkeilyhanskoilla treenaaminen kuitenkin saattaa jättää sellaisen illuusion, ettei lyöminen satu. Onneksi meillä käytetään myös ohuempia grappling-hanskoja, joiden kanssa treenatessa ei totuus unohdu. Nämä kädessä on myös tarkoitus osua kohteeseen, mutta niillä ei ole kivaa tulla lyödyksi yhtä kovaa kuin nyrkkeilyhanskoilla.

Vapaavuoroilla ja itsekseen harjoitellessa kontrollia voi opetella esimerkiksi leikkimällä intensiteetillä - lyöden kohteeseen ensin kevyesti, sitten kasvavissa määrin kovempaa ja kovempaa, kunnes lyö täydellä nopeudella ja voimantuotolla. Tätä tehdessä kannattaa varioida kohdistusta: lyökö kohteen läpi, täsmälleen sen pinnalle vai pyrkiikö jättämään mahdollisimman pienen välin. Katan ja perustekniikan tekeminen on myös kiva tapa opetella kontrollia, sillä ilmaan tehtäessä tekniikan kontaktikohta on kuviteltava mielessä, mutta ilmaa voi myös lyödä turvallisesti niin kovaa kuin haluaa. Omien voimantuottolinjojen etsiminen kaikenlaisilla työntelytyyppisillä harjoitteilla on itselleni ollut kontrollin löytymisen kulmakivi.

Tärkeä komponentti kontrollissa on peruskunto. Monissa havereissa tekijänä on ollut se, että rankassa harjoituksessa kunto on loppunut, ja tämän seurauksena valppaus on herpaantunut, eikä liikkeitä enää ole jaksettu kontrolloida kunnolla. Parantamalla peruskuntoaan pääsee siis harjoittelemaan enemmän, tehokkaammin ja turvallisemmin. On kuitenkin täysin sallittua - jopa toivottavaa - madaltaa harjoittelun intensiteettiä kunnon loppuessa ja valppauden kärsiessä. Master Kenin hurticane-tekniikka saattaa näyttää aloittelijan silmään tehokkaalta ja siistiltä, mutta on muistettava, että master Ken on yhdennentoista danin mustavyö maailman vaarallisimmassa kamppailulajissa, eikä hurticane näin paljon kokemattomamman tekemänä välttämättä johda yhtä cooleihin lopputuloksiin. 

Stay calm and keep on practicing

Kuulostaako kontrollin oppiminen vaikealta? Se on. Hyvin harvalla on täydellinen kontrolli joka hetki ja joka tilanteessa. Myös vanhempien harjoittelijoiden kuulee välillä sparrissa sanovan "oho, sori". Olen kuullut, ettei se tarkoita "oho, sori, mä vahingossa löin sua tässä harjoituksessa jossa meidän on tarkoitus lyödä toisiamme", eikä "oho, sori, toi varmaan oli liian kova isku sulle", vaan "oho, sori, tekemäni tekniikka tulikin kovempaa kuin oli tarkoitus". Täydellinen kontrolli ei ole niinkään tavoite, joka pitää saavuttaa, vaan ideaali, jota kohti pyrkiä - joka päivä, joka vuosi, joka vyöarvolla.

Kontrollin opettelussa auttaa todella paljon se, että oppii pitämään päänsä viileänä ja mielensä vakaana tilanteessa kuin tilanteessa. Honbussa opetellaan treenaamaan paineen alla, hengästyneenä ja pää pyörällä - aina kontrollilla.
 

Henkilön Karateseura Honbu (@karateseura.honbu) jakama julkaisu 22. 12ta 2016 klo 14.06 PST